Kaikki kirjoittajan Espoon Laulu artikkelit

Eevalta kuorolle: Wau!

Wau.

Ihanaa päästä johtamaan Espoon laulua. Elsan elämä vetää viimeisiä hetkiä. Kenraali keskiviikkona ja sitten lavalle. Paikalla on täysin uusiakin laulajia, joten varmasti pystymme nostamaan intensiteettiä entisestään jo pelkästään esityksen monimuotoisuuden ja liikkuvien osien myötä.

Erityisen tilanteesta itselleni ja laulajille tekee se, että tämä on viimeinen yhteinen esityksemme vähään aikaan. Olemme viimeisen vuosikymmenen aikana hioneet toistemme kulmia ja siloitelleet särmiä, joskus paijanneet toisiamme vähän vastakarvaan sekä paljon myötäkarvaan, ja kaikki on ollut sen arvoista. Espoon laulua ei voi johtaa puolinaisesti, sillä se ei ole vain työtä. Se on hengen kannattelua, nostatusta, opettamista, oppimista, johdattelua, kuuntelua, seuraamista ja vaikuttumista. Kokonainen elämä.

Mutta. Täysipäi(väi)nen väitöstyön tekeminen Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa on imaissut minut kokonaisvaltaisesti mukaansa ja vaatii veronsa. Päätöksiä on tehtävä. Minun on päästettävä kuorolaiset nauttimaan johtajasta, joka pystyy omistautumaan heille täydellisemmin niin henkisin kuin älyllisin voimin.

Vaikean ja harkitun päätöksentekoni jälkeen kesän ehtoolla kuoro pisti höyryt vinkumaan ja pihalle, ja onnistui kuin onnistuikin löytämään itselleen Espoon laulun meininkiä ymmärtävän johtajan, joka voi tuoda uusia haasteita ja kokemuksia niin laulajille kuin yleisöllekin. Ja nyt on siis vihdoin on se lopullisen eron hetki:

Jääkää hyvin, rakkaat kuorolaiset <3

Tervetuloa Aino Virén, nauti matkastasi täysin riemauksin!

terv. Eeva, ent. johtaja, nyk. tohtoriopiskelija

Onko rakkautta ilmassa?

Kyllä oli selvästi ilmassa kevättä, iloa ja rakkauttakin, kun Espoon Laulu sai vieraakseen lahtelaisen Swing It! viihdekuoron yhteiskonserttiin Espoon Sellosalin lämpiöön. Vaikka päivä oli epäkiitollisesti helatorstain jälkeinen perjantai – mökkien, veneiden ja puutarhapalstojen kesäkuntoon laittamisen teemaviikonloppu, kertyi yleisöä paikalle koko salillinen. Kiitos kaikille paikalle saapuneille!

Osa Espoon Laulun ohjelmistosta oli viime vuoden Hector-esityksistä ja levyltä, osa tämän kevään dramatisoidusta Elsan elämä -kuoroteoksesta, jossa suomalaisin sävelin seurataan Elsan elämää vastaitsenäistyneestä Suomessa aina tämän päivän jälkeläisiin asti. Hetken tie on kevyt, Kaksoiselämää, Rafaelin enkeli, Meni hermot… Ennen väliaikaa lavalle nousivat myös lahtelaiset, ja yhdessä Swing It!:in kanssa lauloimme Juice Leskisen ”Laulun” (Tein lasinkuultavan laulun).

Kahvin ja virvokkeiden jälkeen lavalle nousi Swing It! – ja voi sitä iloa! Reino Helismaan 100-vuotisjuhlan kunniaksi koottu ohjelmisto oli niin hienosti sovitettu ja esitetty, että olisi taatusti Repe itsekin halunnut nähdä nämä tulkinnat. ”Onni jonka annoin pois” liikutti sydänjuuria myöten, ja linja-autossa oli totta vie tunnelmaa. Koreografia oli sekä hauska että toimiva ja teki tutusta laulusta pienen näytelmän, joka vei menneiden aikojen matkustamisen tunnelmiin. Reissu jatkui kiskoille ”Lentävän Kalakukon” kyydissä ja jatkui monilla hienoilla ikivihreillä.

Yhdessä siirryttiin vielä kansainvälisiin tunnelmiin. Maailman valot syttyivät, ja aplodien jälkeen Eeva innosti vielä meidät kaikki afrikkalaistunnelmiin ”Helele Maman” sävelin.

Kiitos yleisö, kiitos loistava Swing It!, kiitos molemmat kuoronjohtajat – ja ihanaa kesää kaikille!

Elsa Espanjassa

Espoon laulu lähti Espanjaan, ja reissussa riitti iloa, naurua, laulua ja vauhdikkaita käänteitä. Menolento oli myöhässä, ja suden tunteina Malagaan saavuttaessa hiljaisella kentällä ei ollut tilattua bussia. Mutta tämäkös meitä masensi. Kuoro takseihin ja sievänä jonona hotelliin.

Aamun valjettua tankkasimme aamiaisen ja lähdimme tutustumaan Funegirolaan Pakkasen ja lumen keskeltä lähteneistä tuntui ihanalta kävellä aurinkoisella rannalla. Paitahihasillaan tarkeni, vaikkei kevät vielä sikäläisittäin ollut kovin pitkällä.

Puolen päivän jälkeen pakkauduimme paikallisjunaan määränpäänä Radio Finlandia. Eeva aloitti äänen avauksen jo junassa, ja muiden matkustajien iloksi päristimme, suristimme, teimme ”naamat” ja skaalat ja lopuksi kajautimme Emman. Väliaikaisen tahdissa marssimmekin lopulta laulaen ulos junasta.

Radiossa vastaanotto oli lämmin. Aurinkoisella pihalla treenattiin esitettävät laulut ja nautiskeltiin. Eevaa, Joukoa ja näyttelijöitä haastateltiin, ja lisäksi kuoro laulaisi pari laulua Elsan ohjelmistosta. Vähän ennen nauhoitusta Esteri aukaisi taivaalliset hanansa, ja lopulta kuoro lauloi tiiviinä muodostelmana talon parvekkeiden alla, Eeva johti sateenvarjon alla ja äänittäjän upeat korkokengät uhkasivat upota syvälle nurmikkoon, kun hän piteli mikkiä.

Itse h-hetki – tai toinen niistä – oli illalla. Hyvissä ajoin ennen esitystä vedettiin Hotelli Alay’n juhlasalissa täysi läpimeno. Uskomaton tehotiimi Jouko, Kari S., Tytti, Eeva, Janne, Airi, Kari N., Tuula ja Auli olivat harjoitelleet, rakentaneet puitteet ja testanneet tekniikkaa koko sen ajan, jonka muu jengi oli käyttänyt rentoutumiseen.

Paikalle tuli oikein mukavasti yleisöä. Esityksen avaus Laulu on iloni ja työni maistui jotenkin erityisen ihanalta, kun lauloimme sen kahta puolen suomalaista yleisöä Espanjassa. Elsa syntyi, kätilö auttoi ja taas mentiin. Kuoron noustua lavalle Römperin tanssit viritti tunnelman, ja jälleen kerran Elsan, Matin ja ”tämän toisen” tarina vei kuorolaisenkin mennessään. Hassua, miten täysillä joka kerran myötäelää koko tarinan kaikkine käänteineen: suruviestin rintamalta, ahkeran emännän arjen, täyttymättömät haaveet ja ne monet täyttyneetkin. Lopulta kun kuitenkin yhdessä eletään elämän ehtoota. ”Niinhän se sovittiin, että kun toinen menee ensin, niin toinen tulee sitten heti perässä.” Yli sukupolvien ulottuva Elsan ja Elsan hengenheimolaisuus koskettaa. Tuntui mukavalta, että meillä oli vielä toinen esitys edessä.

Konsertin jälkeen ilta jatkui hyvän ruuan ja erinomaisen seuran merkeissä. Kukaan ei tainnut muistaa matka- tai esitysväsymystä, saati vakaata aikomusta mennä mahdollisimman varhain nukkumaan.

Seuraavana päivänä väki hajaantui. Osa shoppaili, osa lepäili ja tehotiimi ahkeroi. Vielä oli keikka edessä. Toinen esitys oli omassa hotellissamme Las Palmeras’issa  ja sujui hyvissä merkeissä. Esiintymisen ilo oli käsin kosketeltavaa.

Reissun kruunasi yhteinen karonkka. Ruoka oli hyvää ja laulu raikui. Paluureissu alkoi aamuyöstä, ja perillä Helsinki-Vantaalla oltiin seitsemältä aamulla. Ja vaikka äänet eivät yön matkustamisen jälkeen ehkä olleet kirkkaimmillaan, kajautimme vielä matkatavarahallissa Finlandian – kotiintulon kunniaksi ja maanantaiaamun matkalaisten iloksi.

Elsan elämää suomalaisin iskusävelmin

Uuden ohjelmiston ensi-ilta jatkaa Espoon Laulun kevään 2013 kautta, ja jälleen oli yhdistetty hienosti sekä lauluja että näytelmää. Laulujen setti maamme itsenäisyyden ajalta oli mielenkiintoinen ja kattava, ja kappalevalinnat kuvaavia kullekin vuosikymmenelle.
Jouko Myllyojan käsikirjoittama näytelmä istui loistavasti Eevan sovittamien laulujen kanssa yhteen, ja Tytti Hannila pääroolissa teki hienon suorituksen Elsana. Muissa rooleissa nähtiin joukko kuoron jäseniä, jotka myös kantoivat komeasti kortensa kekoon ja saivat näytelmän elämään ja yleisön tempaistuksi mukaan. Kiitos teille (sattumanvaraisessa järjestyksessä mainittuna) Kari S., Kari N., Airi, Auli, Tuula ja Janne!

Tässä erään kuulijan kommentti: ”…ja kiitos eilisestä! Esitys oli aivan loistava! Siinä oli paljon taitoa mutta silti rentoutta ja iloisuutta. Nautin ihan kympillä ja olin *todella* positiivisesti yllättynyt, kun minulla on oma käsitykseni kuorolaulutilaisuuksista ja niiden mukaansatempaavuudesta. Esitys toi hyviä fiiliksiä ja oli *monesti* siihen investoidun rahamäärän arvoinen. Ei kaduta *senttiäkään*, että lähdin sinne kuuntelijaksi ja katsojaksi ja voin suositella sitä lämmöllä ihan *kaikille* ystävilleni(perheelleni sen tein jo!)”

Ja toinenkin kommentti: ”Nautittava esitys, kaunis tuttu sointi. Hyvää ilmaisua, nyansseja ja tulkintaa. Vikassa biisissä kun muodostelma muuttui, tulitte todella ihon alle. Ihan loistava idea tehdä tuo pieni koreografia ja ottaa kontakti yleisöön. Tosi koskettavaa. Lisää tällaista!”

Kesä lähenee, mutta sitä ennen on käsillä Espanjan valloitus, kun kuoro suuntaa matkansa Benalmadenaan ja Fuengirolaan, joissa Elsan elämää esitetään kahtena iltana, ensin perjantai-iltana hotelli Alay’ssa Benamadenassa, ja lauantaina sitten hotelli Las Palmeras’issa Fuengirolassa. Tervetuloa katsomaan, ken vain niillä nurkilla käyskentelee.
Ja ehkä sieltä palatessamme saamme viimeistään hilattua kevään airuet mukanamme, nyt tätä kirjoittaessani on ihana auringonpaiste mutta silti vielä pakkasta.

Kevään aikana, tarkemmin perjantaina 10. toukokuuta, Espoon Laulun vieraaksi ja yhteiskonserttiin saamme Lahdesta loistavan Swing It! -kuoron, jonka kanssa olemme aiemminkin saaneet ilon tehdä yhteistyötä.
Esiintymispaikkana on Sellosalin lämpiö, lisätietoja lähempänä konserttia löytyy kuoron sivustolla. Tarjolla on siis kahden viihdekuoron voimin esityksiä joista kuulija pääsee nauttimaan hienoista sovituksista viihdemusiikin saralta.

Elsa saanee vielä vuoronsa syksyllä, kunhan saamme esityspaikasta varmistuksen ja ajankohdan. Mikäli kaikki järjestyy kuten on toivottu, niin tästäkin tullaan tiedottamaan kuoron sivuilla, joten kannattaa tarkkailla uutisia.

Kevään tullessa, uuden ohjelmiston äärellä

Espoon laulun näkymiset, esiintymiset ja menestykset – vai mikä lie – tuntuvat generoivan uutta tekemistä jatkuvasti. Kaikkea kysyntää ei pystytä edes täyttämään, mutta mikäs sen mukavampaa! Kuoron edistyminen eri rintamilla on sinnikkään kehittämisen ja harrastukseensa paneutuneen porukan työn tulosta. Toki kuoro on onnistunut palkkaamaan myös erinomaisen taiteellisen johtajan. Eeva osaa hyödyntää kuoron potentiaalia juuri sopivasti asettaen riman uusissa kuvioissa aina aavistuksen edellistä korkeammalle. Näin ryhmä huomaamattaan menee askeleen kerrallaan eteenpäin. Ja niitä on otettu jo monta.

 

Viimeisimpiä onnistuneita ovat olleet molemmat joulukonsertit (joista kaima jo aiemmin kirjoittikin), pienryhmäkeikka erään rotaryklubin vuosijuhlassa, vierailu lauluyhtye AiA:n laulimolla Cafe Pirittassa ja viime lauantainen kuorotaustojen levyttäminen viihdeartistin levylle. Koko talvi on hiottu Eevan loistavia sovituksia suomalaisista viihdeklassikoista ja niitä on ollut hauska esittää makupaloina tulevasta. Myös yleisö tuntuu pitävän: varsinkin rotaryklubin keikalla oli tunnelma katossa!

 

Meillä on työn alla Jouko Myllyojan kirjoittama ja ohjaama pienoisnäytelmä ”Elsan elämä suomalaisin sävelin”. Siihen on koottu 12 kappaletta Suomen 95-vuotisen itsenäisyyden ajalta ja näytelmä kehystää kappaleita ja kappaleet näytelmää – kuinka päin vain haluaa nähdä. Teatterin osuus on ajallisesti aika pieni, mutta kokonaisuudesta kappaleineen syntyy hauska ja koskettava pienoisnäytelmä, joka ei jätä ketään kylmäksi. Näytelmää ja näyttelemistä on harjoiteltu erikseen tammikuusta lähtien ja teatteritreenit improharjoituksineen ovat tuoneet lisämaustetta kuoroharrastukseen.

Elsan roolin nuoresta neidosta aina vanhukseksi asti tekee ihana Tytti Hannila ja loput näyttelijät on koottu kuorolaisista. Osalla on näyttelijäkokemusta entuudestaan, mutta osa tekee debyyttinsä näyttelijänä ja hyvin tekeekin! Näyttelijälaulajana tiedän jo nyt, että ainakin parissa kappaleessa tulee olemaan tiukkaa, että saa pidettyä tunteensa kurissa. Tätä herkkua kannattaa tulla katsomaan joko Espoon Kannusaliin 14.3., hotelli Alayiin Benalmadenassa 22.3. tai hotelli Las Palmerasiin Fuengirolassa 23.3. Sitten vaan matkavarauksia tekemään!

Syksyn kiireet ja kohti joulua

Espoon Laulun syksy on ollut kiireinen, niin kiireinen ettei edes kukaan ole ehtinyt blogia kirjoittamaan… kuoro aloitti valmistautumisen ensi kevään uuteen ohjelmistoon, mutta tulipa syksyn osalle jälleen kerran osallistuminen myös TV-ohjelmaan. TV2:n perhevisailu HulaHula sai siis kuorovieraan musiikkiosiota varten, ja tätä varten harjoittelimme pikapikaa Hector-potpurin joka on nähtävissä myös Youtubessa, osoitteena https://www.youtube.com/watch?v=tWFh2st9_Qs

Joulukonsertitkin ovat vaatineet oman osansa, ja tällä kertaa, kiitos Kari S:n, on livetallennemateriaalia jota olemme myös jakaneet Youtuben kautta kuoromusiikin ystävien iloksi (vinkki: avaa Youtube, kirjoita hakusanoiksi Espoon Laulu). Syksyn aikana on siis ehditty tekemään esitys jos toinenkin, ja joulun alla kuoro on ehtinyt tekemään monen monta keikkaa niin pienryhmien kuin koko kuoron voimin. Syyskauden aikana on siis oltu osallisena niin monessa, että siitä pitäisi kirjoittaa kokonaan oma listansa, joten todettakoon vain että paljon on saatu aikaan!

Kevätkauden ohjelmiston valmistelu siis on jo melko pitkällä, ja tulemmekin tarjoamaan useampia konsertteja kevätkauden aikana, ensimmäiset jo maaliskuussa. Maaliskuussa kuoro tulee myös suuntaamaan matkan ulkomaille, kohdemaana on Espanja jossa on tarkoitus esittää kaksi tai kolme konserttia.

Kun näin vuosi on taas lopuillaan, niin on aika esittää paljon kiitoksia tämän vuoden osalta:

Kiitos, Eeva! Olet johtanut meitä hienosti, ja tuonut kertakaikkisen upeita sovituksia meille!

Kiitos, konserttiemme yleisö! Olemme teille kiitollisia siitä että olette tulleet meitä kuulemaan.

Kiitos, Lahden Swing It! tilaisuudesta esiintyä kanssanne, se oli hieno kokemus! Otettakoon siis uusiksi mahdollisimman pian.

Kiitos, Sulasol, oli todella upeaa käydä Kuopiossa ja olla osa suurta kuoroperhettä.

Kiitos, Viihdekuoroliitto, niin arvioinneista kuin tuestanne.

Ja erityisesti: Kiitos, Espoon Laulun jäsenet, kanssanne on ollut jälleen hieno vuosi! Nyt siis kohti joulua ( Ja te kaikki muut, käykääpä kuulemassa nuo juutuubiin ladatut kappaleet jouluiloa tuottamaan) ja vuoden vaihdetta, hyvin ansaitulle vapaalle.

Kuoro went to kapakka

Espoon Laulun syyskausi alkoi mukavasti samoissa merkeissä kuin kevätkausi päättyi, kapakkakierroksella. Tällä kertaa kapakoita kierrettiin ihan pääkaupungissa Kuorojen Kierroksella. Ja taas saatiin laulaa suuressa kuorossa lähes 2000 muun kanssa Senaatintorilla. Huikean hienoa. Hauska kokemus olivat myös kuorojen ensimmäiset ja ainoat yhteistreenit noin tuntia ennen Senaatintorin keikkaa. Nurmikentällä Kaisaniemen puistossa availtiin ääntä ja soviteltiin Sadan salaman rytmejä yhteen Wink Ei voi mitään, mutta ehkä hienointa oli jälleen laulaa yhdessä Finlandiaa.Ja siitä sitten kukin omalle keikalleen, 90 kuoroa kiersi Helsinkiä ja fiilis oli varmasti korkealla jokaisessa kuppilassa. Täältä suunnalta kiitos kajahtaa Kolmen Sepän patsaan, Ravintola Suolan ja Ravintola Siltasen yleisöille.

Espoon Laulun syksy alkaa noin muuten jälleen uuden proggiksen merkeissä. Nyt ohjelmistoon tulee suomalaista viihdemusiikkia itsenäisyyden jokaiselta vuosikymmeneltä. Mukaan mahtuu myös draamaa, siis ihan näyteltyä sellaista. Hieno syksy jälleen tulossa, uusia biisejä ja Eevan mainioita sovituksia.

Tositoimiin siis, nyt kun kauden ensimmäinen esiintyminenkin on hoidettu.

Lomalle lupsakasti Savon kautta

Espoon Laulun kiireinen kevät ja huippuhieno toimintakausi huipentuivat Kuopiossa Sulasolin laulu- ja soittojuhlilla 8.-10.6. Tulipahan nimittäin laulettua reilusti. Nämä kinkerit olivat historiassaan ties kuinka monennet, mutta Espoon Laulu oli siellä edustettuna ensimmäistä kertaa. Ja innokkaina ensikertalaisina tietysti osallistuimme kaikkeen mahdolliseen. Kävimme mittauttamassa taitomme kuorokatselmuksessa, kokeilemassa uudenlaista estradia baarissa Laulu männöö kapakkaan -kierroksella, lauloimme erilaisilla lavoilla sisällä ja ulkona, muiden kanssa ja omalla porukalla. Jokaisella keikalla fiilis oli kyllä aivan mahtava. Eikä se pöllömpää ollut laulaa päätösjuhlassa 2000 laulajan voimin Finlandiaakaan.

Kaikki hauskat hetket tietysti jäivät omalla tavallaan mieleen Kuopion-reissusta, mutta varmaan moni kuorolainen yhtyy siihen, että yksi tärkein kohokohta oli kuorokatselmus. Lähdimme lauteille omana itsenämme, omaan tyyliin, Eevan sovituksiin ja tulkinnan vahvuuteen luottaen. Eikä se ollut lainkaan hullumpi veto! Kuoro nimittäin palkittiin hopealeimalla (joiden määrä tosin selviää vasta elokuussa). Kuorokatselmuksen annista lisää tietoa löytyy täältä.

Olimme siis tietysti aivan innoissamme tästä kunniasta, osoittaahan se että oikealla tiellä ollaan. Ja että viihdemusiikkiakin laulamalla voi päästä pitkälle.

Aivan loistava kokemus oli myös Kuorot kohtaavat -konsertti, jossa esiintyi joka tunti useita kuoroja. Muiden kuunteleminen ja toisaalta esiintyminen asiantunteville kollegoille oli opettavaista ja mukavaa.

Paras palkinto on tietysti aina innostunut yleisö joka on täysillä mukana. Melkein väittäisin, että ”Mä annan sut pois” Kuopion Satamatorilla pysäytti useammankin ohikulkijan kuuntelemaan. Toki tuota esitystä edelsi myös huumorinumero, stand-up -komiikkaa by Siljamäki. Ei siitä sen enempää Cool

Nyt on varmaan aika lausua kiitokset tästä toimintakaudesta, 25-vuotisjuhlavuodesta, levyn teosta, levyn saamasta hyvästä kritiikistä, mahtavista keikoista ja eläytyvästä yleisöstä. Nyt on hyvä jäädä lomille, laittaa nuotit kesätelakalle ja muistella hyvää kautta. Vaikka onhan tässä jo tietysti mielessä syyskausi ja sen mukaanaan tuomat uudet haasteet ja proggikset.

Että tällainen harrastus Kiss

Yhtenä iltana lausuttais ei sanaakaan

Nyt se on siinä. Pitkään ja jännityksellä odotettu levy. Päätän säästää levyn ensikuuntelun kotiin ja parempiin stereoihin, vaikka mieli tekisi sujauttaa se heti työkoneeseen ja unohtaa hommat hetkeksi. Kannatti odottaa kotiin asti! Ehkä parhaita tapoja aloittaa perjantai-ilta saunan jälkeen: laittaa oma levy soimaan ja syventyä. Nyt laulavat ulkona myös mustarastaat, mutta levyä tehdessä 20 asteen pakkasessa joka puolella muualla oli hiljaista. Paitsi siellä, missä tapahtui, levytyspaikalla Espoossa.

Ensimmäinen biisi Mandoliinimies alkaa. Vitsit, hienoa. Voiko kuorolaisella enää parempia fiiliksiä tulla kun onnistuneen levyn ensimmäistä kipaletta kuunnellessa. Hei, wow. Kriittinen korva kuuntelee omaa stemmaa, sointia, nuottien kestoja, sooloja… Kotiraati nyökyttelee. Kriittinen kuorolaiskorvakin lepää.

En tiedä, miltä sooloartisteista tuntuu levyn ilmestyttyä, mutta kuorolaisen tunnelma on ylpeys koko porukasta. Me teimme tuon yhdessä. Jokainen lenkki on tärkeä ja yhtä arvokas, ja siitä syntyy kuorolaulun hienous. Ja tietysti siitä, että biiseihin saa ladattua yhdessä jonkin yhteisen tulkinnan ja tunnelman. Joukkuelaji, ehdottomasti. Kuunnelkaapa vaikka. Jokaiselle varmasti löytyy oma suosikkibiisinsä, ja tässä vaiheessa se on vielä vaikea päättää. Onko tunnelma tiiviimmillään kun Kuunnellaan vaan taivasta? Vai koskettaako eniten Jos sä tahdot niin? Se selvinnee muutamalla kuuntelulla. Joka kerralla ylpeyttä rinnassa.

Konserttia odotellessa

Kuorolla on pian edessään kevään odotetuin konsertti ja uuden levyn julkistaminen. Levyn ennakkomyynti on alkanut ihan mukavasti, ja itse konsertin lähestyessä myös lippuja on varattu ennakkoon kiihtyvällä tahdilla. Taitaa tulla jälleen sali täyteen Kauniaisten uudella Paviljongilla, toivottavasti kaikki halukkaat myös mahtuvat kuulemaan. Voimme vain kiittää Hectoria että hän ja hänen luovuutensa ja iki-ihanat biisinsä taipuvat niin kauniisti myös kuoron käsittelyyn, Eevan taitavan sovitustyön tuloksena.

Tiedoksi muuten että Espoon Laulun pienryhmä on promootiokeikalla Sellossa 5.5. ja esittää siellä muutaman kappaleen jotka sopivat myös pienemmän ryhmän esitettäväksi.

Tämä loppukevät on muutenkin kuorolla kiireinen, seuraavaksi pukkaa esiintyminen Kaarinassa ”Populäärimusiikkia Kuninkaantien varrella”-laulukilpailuun osallistumisessa, ja kesäkuun alussa vielä viikonloppu Kuopiossa osallistumassa Sulasolin kuorokisaan. Ei siis pelkoa että tarvitsisi vain seinille laulella 😀

Sen jälkeen onkin vuorossa kesätauko ja hiukan hengen vetämistä ennen syyskauden alkua, lomaa pitää olla laulajallakin.