Kuorolaulajan syksy on startannut vauhdilla. Espoon Laululla on takana onnistunut kevätkausi, ja nyt aloitetaan vähittäinen valmistautuminen vuoden 2016 juhlintaan: vuonna 1986 perustetulle kuorollemme tulee täyteen 30 toimintavuotta.
Säännölliset keskiviikkoharjoitukset Olarin koululla ovat alkaneet pari viikkoa sitten, ja vähitellen järjestäytyminen alkaa sujua. Olihan meillä varaslähtö syyskauteen jo elokuun alkupuolella, kun kokoonnuimme ensin kertaamaan ohjelmistoa Art Goes Kapakka – Kuorojen Kierrosta varten ja sitten osallistuimme tuohon tapahtumaan, joka avasi Helsingin Juhlaviikot.
Viikoittaiset harjoitukset ovat monille kuorolaisille henkireikä, joka mukavasti katkaisee arjen aherruksen. Harjoitusten jälkeen olo on useimmiten seesteinen ja mieli hyvä. Kuorokavereiden kanssa tietysti lauletaan – mutta myös parannetaan maailmaa, viihdytään yhdessä.
Kuorolaulun hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta on olemassa tutkimustietoakin: THL:n mukaan kotimaisissa ja ulkomaisissa tutkimuksissa on havaittu, että kuorossa laulaminen vähentää jännitystiloja ja poistaa stressiä. Lisäksi kuorolaiset ovat tyytyväisempiä yleiseen elämänlaatuunsa ja terveydentilaansa kuin koko väestö keskimäärin. Myös esiintymisjännityksestä kärsivät hyötyvät kuoroharrastuksesta.
Tyytyväisyyttä lisää se, kun harrastuksen kautta tulee onnistumisia, esimerkiksi kun rytmi ja harmonia osuu kohdalleen ja kun yleisö elää mukana. Laulun ilo tarttuu, ja laulun kautta muutkin tunteet vapautuvat. Tästä saatiin taas konkreettista kokemusta mainitulla Kuorojen Kierroksella. Tuon lämpimän torstai-illan aluksi Espoon Laulu oli osana yli kahden tuhannen laulajan joukkoa Senaatintorilla. Kun yhteiskonsertin lopussa Chydeniuksen Kalliolle, kukkulalle -lauluun yhtyi myös monituhatpäinen yleisö, laulun voima todella tuntui luissa ja ytimissä. Myöhemmin illalla laulu raikui puistoissa ja kapakoissa, kun kuorot lähtivät kierrokselle.
Espoon Laulun kevätkausi huipentui onnistuneeseen Tampereen-matkaan. Osallistuimme kesäkuussa Tampereen Sävelen kuorokatselmukseen ja saimme sieltä hopealeiman! Katselmusohjelmana oli kolmen suomalaisen laulun (Sibelius, Malmstén, Alatalo) kokonaisuus, jonka teemana oli työ, työttömyys, tulevaisuus ja toivo. Hopeasarjaan pääsy oli upea saavutus erityisesti siksi, että kuoron kokoonpanoon oli katselmusta edeltävän vuoden aikana tullut suuria muutoksia.
Myös johtajamme Kati oli tyytyväinen katselmuksen tulokseen. Kati pyrkii panostamaan ilmaisuun ja läsnäoloon, ja saadun palautteen perusteella tämä olikin välittynyt katselmuksen tuomaristolle ja yleisölle. Rivikuorolainen allekirjoittaa Katin sanat: ”Mielestäni kuulijaa koskettaa se, että se mitä tehdään, tehdään täysillä, rohkeasti pelkäämättä ja varomatta virheitä.”
Tätä täysillä tekemistä jatkamme nyt syksyllä. Hopealeima on hyvä välisaavutus, mutta kehittämistä riittää. Kuoromme onkin tavoitteellinen (vaan ei tiukkapipoinen) ja kunnianhimoinen, mutta ei hienosteleva. Juhlavuodeksi valmistetaan suomalainen ohjelma, jolla haluamme jakaa laulun iloa ja voimaa yleisölle.
Mahtavaan porukkaamme sopisi vielä mukaan miesääniä. Pyydänkin sinua, blogin lukija, harkitsemaan asiaa itse (jos olet tenori tai basso) tai välittämään tämän tiedon tuntemillesi laulumiehille. Kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä ja tulla kokeilemaan! Ehkä musiikillinen kotisi löytyisi juuri Espoon Laulusta! Harjoitukset ovat siis joka keskiviikko klo 18 alkaen Olarin koululla.
Taltiointi Tampereen Sävelen esityksestä: https://www.youtube.com/watch?v=cJL7e6jlBPo